Tiedote: Uusi kansalaistoimikunta haluaa tukea WikiLeaksia ja yleismaailmallisen julkisuusperiaatteen toteutumista

Vapaa julkaistavaksi 3.4.2011

Lauantaina 2.4. kolmisenkymmentä kansalaisaktivistia, tutkijaa, kirjailijaa, toimittajaa, luonnontieteilijää ja opiskelijaa perustivat Helsingissä “Kansalaistoimikunnan yleismaailmallisen julkisuusperiaatteen ja WikiLeaksin tukemiseksi”. Mukana hankkeessa ovat mm. professori Heikki Patomäki, kirjailija Sofi Oksanen, professori Kai Kaila, yli-insinööri Tapani Tarvainen ja fil. yo. Ahto Apajalahti.

Kansalaistoimikunnan perustamiskokouksen oli kutsunut koolle internet-osuuskunta Katto-Meny. Kokous pidettiin Suomen sosiaalifoorumin yhteydessa Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston tiloissa.

Kansalaistoimikunnan ensimmäinen kannanotto sekä luettelo sen allekirjoittajista ovat luettavissa osoitteessa http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?page_id=89

Ensimmäisessä kannanotossa todetaan mm. , että julkisuusperiaate, jonka mukaan hallituksen asiakirjat ovat julkisia, jää heikoksi niin kauan kuin sille ei ole luotu yleismaailmallista perustaa: “Vuonna 2006 perustettu WikiLeaks on nerokkaasti pystynyt käyttämään internetiä ja luomaan perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa yleismaailmalliselle julkisuudelle ja demokratialle. WikiLeaksiä tulee suojata ja viljellä kuin kaunista ja eksoottista kukkalajia”.

Kansalaistoimikunnan yhteyshenkilöt:

Mikael Böök, book(ät)kaapeli.fi ; puh. 044 5511324
Heikki Patomäki, heikki.patomaki(ät)helsinki.fi puh. 040 5184854

Kotisivu & blogi :

http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet | 1 kommentti

Inhimillisen turvallisuuden vuoksi

Perustelen omaa osallistumistani tähän aloitteeseen mm. inhimillisen turvallisuuden (human security) käsitteen avulla.

Esim. amerikkalainen ammattiupseeri Shannon Beebe ja brittiläinen yliopistoprofessori Mary Kaldor käyttävät tätä käsitettä kirjassaan “The Ultimate Weapon Is No Weapon. Human Security and the New Rules of War and Peace” (N.Y. 2010).

Inhimillinen turvallisuus edellyttää julkisuusperiaatteen (offentlighetsprincipen; Freedom of Information) yleismaailmallista hyväksyntää. Tässä suhteessa se poikkeaa perinteisestä sotilaallisesta ja kansallisesta turvallisuudesta. Julkisuusperiaatteen ulottaminen kaikkiin maihin lienee täst’edes mahdollista, internetin laajan levinneisyyden vuoksi. Mutta internet on silti vain infrastruktuuri, jolle inhimillistä turvallisuutta voidaan rakentaa. WikiLeaksin toiminta osoittaa mielestäni oikeaa suuntaa tällaiselle rakennustyölle.

“…the military must operate in support of law and order and under rules of engagement that are more similar to those of police work than to the rules of armed combat”, toteavat Beebe & Kaldor, ja tähänkin olen taipuvainen yhtymään. Silloin kansalaiset tosin tarvitsevat paljon enemmän sentyyppistä tietoa ja dokumentaatiota, jota WikiLeaks tarjosi “Collateral Murder”-elokuvallaan. Elokuva kertoo amerikkalaisten sotilaiden siviileihin ja journalisteihin kohdistamasta tappavasta tulituksesta Bagdadissa, Irakissa. – Mikael Böök

Tallennettu kategorioihin Puheenvuorot | Jätä kommentti

En medborgarkommitté för att stöda WikiLeaks och införa offentlighetsprincipen globalt

En medborgarkommitté till stöd för “en global offentlighetsprincip och WikiLeaks” ska grundas nästa lördag (2.4.) Det grundande mötet, sammankallat av prof. Heikki Patomäki och internetandelslaget Katto-Meny, hålls under Finlands socialforum på Arbis i Helsingfors kl 16-17.30.

Förklaring: Demokratin har genomgående inneburit kamp för offentlighetsprincipen mot självhärskares och oligarkers hemlighetsmakeri. Offentlighetsprincipen innebär att alla regeringshandlingar är offentliga. Samhällets och politikens öppenhet bygger på denna princip. Österbottningen Anders Chydenius lyckades få prinipen godkänd i Sveriges riksdag år 1766, dvs redan innan USA:n konstitution fick sitt berömda första tillägg (1791) om åsikts- och yttrandefrihet.
Men så länge offentlighetsprincipen saknar en världsomfattande grundval är den svag. Staterna och de transnationella bolagen är i särskilt hög grad benägna att hemlighålla sina handlingar i sitt internationella umgänge med varandra vare sig det gäller diplomati, krig eller ekonomisk verksamhet. Där bryter staterna ofta också mot grundlagarna.
WikiLeaks (gr. 2006) har på ett närmast genialt sätt förmått utnyttja internets möjligeter att skapa en universell bastion mot ekonomiskt-politiskt hemligetsmakeri och internationellt ränkspel. Därigenom har ett steg tagits på vägen mot en global offentlighet och demokrati. Nu gäller det att vårda och odla WikiLeaks som en vacker och exotisk växt.
Handla globalt, men handla också lokalt. Låt oss grunda en medborgarkommitté för att undersöka och förklara hur vi finländare bäst kan stöda öppenheten och WikiLeaks.

Läs mera om intiativet och diskutera på sidan http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi
Kontaktperson: Mikael Böök, book@kaapeli.fi, tlfn 0445511324.

Tallennettu kategorioihin Ilmoitukset | Jätä kommentti

Operaatio Bradical

null

Rankkasateesta huolimatta yli 50 ihmistä kokoontui sunnuntaina Sydneyssä tukeakseen Bradley Manningia. Mielenosoitus oli osa eri puolilla maailmaa järjestettävää tukiliikettä. Lähde: http://jimrhiz.posterous.com/sydney-rally-for-bradleymanning-on-worldwide

Myös Helsingissä järjestetään sunnuntaina mielenosoitus WikiLeaks vuotajan Bradley Manningin törkeää vankilakohtelua vastaan. Yhdysvaltojen armeija on pitänyt häntä vangittuna jo lähes 300 päivää, ja tällä hetkellä häntä pidetään 23 tuntia vuorokaudessa kahleissa alasti.

Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan, eikä kidutusta tule hyväksyä. Suomi ottaa osaa kansainvälisiin Manning-mielenosoituksiin 20. maaliskuuta. Kokoonnumme Kolmen sepän patsaalle klo 13, josta lähdemme liikkeelle noin puolen tunnin sisään Yhdysvaltojen suurlähetystölle.

Lue lisää osoitteessa http://action.firedoglake.com/page/s/manning_protests

Tallennettu kategorioihin Uutiset | 1 kommentti

Kansalaistoimikunta perustetaan 2.4.

Kansalaistoimikunnan perustava kokous pidetään Suomen Sosiaalifoorumissa, lauantaina 2.4. klo 16, huone 21, kokoonkutsujina prof Heikki Patomäki ja osuuskunta Katto-Meny.
Suomen sosiaalifoorumin osoite: Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki. Tervetuloa mukaan!

Demokratia on ollut taistelua julkisuusperiaatteen puolesta itse- ja harvainvaltiaiden salailupolitiikkaa vastaan. Yhteiskunnan ja politiikan avoimuus nojaa julkisuusperiaatteeseen. Tämä periaate, ruotsiksi offentlighetsprincipen, sanoo että hallituksen kaikki asiakirjat ovat julkisia. Pohjanmaan poika Antti Chydenius sai Ruotsin eduskunnan hyväksymään sen vuonna 1766, siis jo ennen kuin USA:n perustuslaki sai kuuluisan ensimmäisen, mielipidevapautta koskevan lisäyksensä (1791).

Julkisuusperiaate jää kuitenkin käytännössä kovin heikoksi niin kauan kuin sille ei ole luotu yleismaailmallista perustaa. Valtiot ja ylikansalliset yhtiöt ovat taipuvaisia salamaan asiakirjansa etenkin keskinäisessä kanssakäymisessään, oli kyse sitten diplomatiasta, sodasta tai talouselämän kiemuroista. Valtiot eivät siis suinkaan aina noudata edes perustuslakeja.

Vuonna 2006 perustettu WikiLeaks on nerokkaasti pystynyt käyttämään internetiä ja luomaan perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa yleismaailmalliselle julkisuudelle ja demokratialle. WikiLeaksiä tulee suojata ja viljellä kuin kaunista ja eksoottista kukkalajia.

Nyt on aika toimia globaalisti ja paikallisesti. Perustakaamme kansalaistoimikunta, joka tutkii ja esittää miten me Suomessa voimme parhaiten tukea avoimuutta ja WikiLeaksia.

Lisätietoja ja keskustelua, http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi
Yhteyshenkilö: Mikael Böök, book@kaapeli.fi, puh. 0445511324.

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Jätä kommentti

Infomaiseman jokamiehenoikeus !

Wikileaks on julkisuusperiaatteen eräs implementointi internetissä. Julkisuusperiaate lienee lähtöisin pohjoismaista. Miksi ja miten se on syntynyt juuri pohjoismaihin?

Jokamiehenoikeus on Wikipedian mukaan Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Islannissa vallitseva kansalaisen perinteinen oikeus  liikkua vapaasti, myös yksityisillä mailla. Jokamiehenoikeutta löytyy myös joistakin muista harvaan asutuista maista.

Oikeus vapaaseen liikkumiseen on metafora jonka kulttuurimme syöttää meille jo äidinmaidon kera. On vaikea torjua ajatusta ettemme intuitiivisesti tai alitajuisesti  soveltaisi tällaista voimakasta metaforaa  muihinkin maastoihin missä joudumme liikkumaan, kuten internettiin.

Wikileaksin olisi siis itse asiassa ehdottomasti pitänyt keksiä joku pohjoismainen nörtti. Kun sen nyt kuitenkin sattui keksimään (tai mitä Assange nyt tekikään ?) harvaan asutun Australian kansalainen niin vähintä mitä voimme tehdä on adoptoida ja tukea sen mahdollisimman tehokkasti. Infomaiseman jokamiehenoikeutena.

Bert

 

Tallennettu kategorioihin Puheenvuorot | Jätä kommentti

Kansalaistoimikunta WikiLeaksin ja yleismaailmallisen julkisuus-periaatteen puolesta!

Demokratia on ollut taistelua julkisuusperiaatteen puolesta itse- ja harvainvaltiaiden salailupolitiikkaa vastaan. Vuonna 2006 perustettu WikiLeaks on nerokkaasti pystynyt käyttämään internetiä ja luomaan perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa yleismaailmalliselle julkisuudelle ja demokratialle.

Rohkea toiminta herättää tietysti myös ankaraa vastustusta. WikiLeaks ja sen tunnetuin edustaja Julian Assange ovat joutuneet keskiaikaista noitavainoa muistuttavan kampanjan kohteeksi. Kampanjaan ovat kuuluneet mustamaalauksen lisäksi kyber-hyökkäykset sivustoja vastaan, pankki- ja luottotilien sulkeminen sekä tappouhkaukset.

Salaisen diplomatian aika on kuitenkin ohi. Demokraattisten kansalaisten eri puolilla maailmaa on järjestäydyttävä puolustamaan WikiLeaksin toimintaa ja kamppailemaan globaalin julkisuusperiaatteen puolesta. Myös Suomessa tarvitaan kansalaistoimikunta ajamaan uusia tuulia maailmanpolitiikkaan. Toimikuntaan voivat liittyä sekä yksilöt että järjestöt.

Katto-Meny voisi olla keskeinen aloitteentekijä asiassa ja osallistua aktiivisesti kansalaistoimikunnan perustamiseen ja sen tulevaan työhön. Kansalaistoimikunta on tarkoitus perustaa Suomeen sosiaalifoorumin yhteydessä huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Toivon tälle aloitteelle laajaa ja näkyvää tukea kaikilta mahdollisilta suunnilta!

Heikki Patomäki

Tallennettu kategorioihin Puheenvuorot | 1 kommentti

Julian Assangea puolustettava

Julian Assange ja Wikileaks ovat tehneet hyvää työtä sananvapauden ja
ihmisoikeuksien puolesta  paljastaessaan joukkomurhia ja
ympäristörikoksia, joita yritettiin salata diplomatian keinoin. Suomessa
on toimittava Assangen ja Wikileaksin puolustamiseksi.

Kansainvälinen toimittajajärjestö IFJ antoi 2. joulukuuta 2010
julkilausuman, jossa se asettui selkeästi, mutta ei kritiikittömästi
Julian Assangen ja Wikileaksin puolelle.

IFJ:n pääsihteeri Aidan White katsoi, ettei voida hyväksyä yrityksiä estää
ihmisten oikeutta saada tietoa. Wikileaks on tuonut julkisuuteen
yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää tietoa, jonka salassapidolle ei
ole perusteita. Samalla IFJ tervehti Wikileaksin päätöstä antaa aineistot
ammattijournalistien arvioitavaksi. Viime aikojen vuodot ovat tulleet
julki The Guardianin, New York Timesin, Der Spiegelin, Le Monden ja El
Paisin kautta.

Wikileaks on tervetullut ilmiö julkisuudessa. Julian Assangen vaino ja
yritykset sulkea Wikileaks muistuttavat Kiinan ja Egyptin nettisensuuria.
Yhdysvaltain Society of Professional Journalists -järjestön puheenjohtaja
Hagit Limor on verrannut Assangen kohtelua katolisen kirkon keskiaikaisiin
noitavainoihin. Jos Assange olisi Yhdysvaltain kansalainen, hän istuisi
kalterien takana vankilassa, sillä maassa ei ole lakisääteistä
lähdesuojaa.

Suomessa on uuden sananvapauslain ansiosta vahva lähdesuoja. Korkeimman
oikeuden ratkaisu 2004:30 (Sonera-kirja) laajensi sitä. Suomen maabrändi
paranisi, jos Wikileaks ja Julian Assange kutsuttaisiin tänne edellyttäen
lakien ja eettisten ohjeiden noudattamista.

Jos valtiovalta ei ole aloitteellinen, yksityiset kansalaisjärjestöt,
kuten SJL, voisivat ryhtyä toimiin Assangen puolustamiseksi.

Jorma Mäntylä
YTT
yliopistotutkija

Tallennettu kategorioihin Puheenvuorot | Jätä kommentti

WikiLeaks ja Julian Assange Suomeen

Professori Heikki Patomäki esitti tammikuussa, että Suomen pitäisi
puolustaa WikiLeaksin työtä ja tarjota Julian Assangelle turvapaikka (HS
13.1.2010). Ajatus on mitä kannatettavin, ja ainakin WikiLeaksille Suomi
voisi tarjota maailman parhaan kotipaikan.
Asiassa on erotettava kaksi puolta: Julian Assange -niminen henkilö sekä
WikiLeaks -järjestö. Virallisesti Assange on Ruotsissa syytteessä
seksuaalirikoksista. Syyteprosessi oli kummallinen, koska yksi syyttäjä
kerran luopui syytteistä, mutta tilalle asetettu toinen syyttäjä päättikin
jatkaa prosessia. Jos Assange näissä oloissa saapuisi Suomeen, häneen
sovellettaisiin yhteispohjoismaista pidätysmääräystä 15.2.2005 ja Assange
voitaisiin luovuttaa Ruotsiin. Pohjoismaiden välisessä luovuttamisessa
keskusviranomainen on sisäasiainministeriö, jolla on harkintavaltaa. Se
voi arvioida epäillyn rikoksen vakavuusastetta sekä tuomitun rangaistuksen
pituuteen ja kaksoisrangaistavuuteen liittyviä asioita. Tällöin
sisäasianministeri Anne Holmlund (kok.) voisi ratkaista Assangen kohtalon.
On toivottavaa, että Ruotsissa käynnistetty omituinen oikeustoimi Assangea
vastaan päätetään mahdollisimman pian.

Sen sijaan WikiLeaks-järjestön suhteen tilanne on selkeä. Julian Assange
oleskeli Ruotsissa, koska oletti monen muun tavoin sikäläisen lähdesuojan
olevan maailman paras. Tosiasiassa Suomessa on verkkojulkaisemisessa
Ruotsia parempi lähdesuoja, mahdollisesti maailman paras. Ruotsin
lähdesuojasta säädetään painovapauslaissa vuodelta 1949, ja sitä on
paikkailtu 1976 ja 1991. Sikäli Ruotsin lähdesuoja on parempi kuin Suomen,
että se on julkaisijan velvollisuus, kun Suomessa se on oikeus. Suomessa
julkaisija saa salata tietolähteensä, ellei mahdollinen rangaistus ole yli
kuusi vuotta vankeutta. Käytännössä rajan ylittävät vain murha, tappo ja
maanpetos.

Ruotsin lähdesuojalain ongelma on vanhentuneisuus. Se koskee
eksplisiittisesti painokirjoituksia. Ruotsin korkeimman oikeuden jäsen
Göran Lambertz on vaatinut uutta modernit viestintätekniikat kattavaa
sananvapauslainsäädäntöä.

Suomessa tällainen laki on. Nimittäin vuonna 2004 voimaan astunut
sananvapauslaki 460/2003 koskee myös verkkojulkaisemista. Lain 16§ on
selvä. Soveltamisesta on lisäksi merkittävä korkeimman oikeuden
ennakkoratkaisu 2004:30 (diaari R2003/614) eli nimimerkki Pekka Pelottoman
kirja Minne hävisivät Soneran rahat? Ratkaisussa lähdesuoja ulotettiin
perinteisiä lehtiä, radiota ja televisiota laajemmalle. Art House
-kustantamon toimitusjohtaja Heikki Haavikko sai pitää salassa, kuka tai
ketkä olivat nimimerkin Pekka Peloton takana.
Uuden sananvapauslain sekä KKO:n ratkaisun perusteella Suomessa on Ruotsia
parempi lähdesuoja verkkojulkaisemisessa. Voi olla, että
verkkojulkaisemisen lähdesuoja Suomessa on maailman paras.
WikiLekasin kaltaiselle organisaatiolle Suomi olisi turvallisin
mahdollinen kotipaikka.

JORMA MÄNTYLÄ

Artikkeli ilmestyi hiukan lyhennettynä Voima -lehdessä 1/2011.

Tallennettu kategorioihin Puheenvuorot | Jätä kommentti

Tacka Manning !

Ordfront 1/2011 har en artikel om Wikileaks, skriven av Jesper Huor, “Tacka Manning !” Huor framhåller att det är Manning, inte Assange som förtjänar tack för att Wikileaks haft nåt om USAs krigföring att läcka och önskar att alla vänsterprofiler – Moore, Pilger ea, som ställt upp med högljutt stöd för Assange istället riktade blickarna mot Manning, som nu sen 7 månader sitter i isolerad cell i Quantico, Virginia.

Enligt Huor fanns det före brottsåtalet för övrigt långtgående planer på ett Wikileakskontor i Stockholm, vilket motiverades med Sveriges starka lagar till skydd för press- och yttrandefrihet, plus serverföretag som PRQ och Bahnhof, kända för att inte vika sig för påtryckningar och hot.

Och det var svenskar som ren 2007 var med om att bygga upp och finansiera  Wikileaks digitala infrastruktur och säkerhetssystem, närmare bestämt folket bakom The Pirate Bay !  Wikileaks som ett Pirate Bay för stats- och företagshemligheter alltså !

Tallennettu kategorioihin Puheenvuorot | 1 kommentti