Perustelen omaa osallistumistani tähän aloitteeseen mm. inhimillisen turvallisuuden (human security) käsitteen avulla.
Esim. amerikkalainen ammattiupseeri Shannon Beebe ja brittiläinen yliopistoprofessori Mary Kaldor käyttävät tätä käsitettä kirjassaan “The Ultimate Weapon Is No Weapon. Human Security and the New Rules of War and Peace” (N.Y. 2010).
Inhimillinen turvallisuus edellyttää julkisuusperiaatteen (offentlighetsprincipen; Freedom of Information) yleismaailmallista hyväksyntää. Tässä suhteessa se poikkeaa perinteisestä sotilaallisesta ja kansallisesta turvallisuudesta. Julkisuusperiaatteen ulottaminen kaikkiin maihin lienee täst’edes mahdollista, internetin laajan levinneisyyden vuoksi. Mutta internet on silti vain infrastruktuuri, jolle inhimillistä turvallisuutta voidaan rakentaa. WikiLeaksin toiminta osoittaa mielestäni oikeaa suuntaa tällaiselle rakennustyölle.
“…the military must operate in support of law and order and under rules of engagement that are more similar to those of police work than to the rules of armed combat”, toteavat Beebe & Kaldor, ja tähänkin olen taipuvainen yhtymään. Silloin kansalaiset tosin tarvitsevat paljon enemmän sentyyppistä tietoa ja dokumentaatiota, jota WikiLeaks tarjosi “Collateral Murder”-elokuvallaan. Elokuva kertoo amerikkalaisten sotilaiden siviileihin ja journalisteihin kohdistamasta tappavasta tulituksesta Bagdadissa, Irakissa. – Mikael Böök
