Aikaisemmin tällä viikolla Wikileaksin perustajan Julian Assangen sinnikäs taistelu välttää luovuttamista Ruotsiin kärsi vakavan vastaiskun. Britannian korkein oikeus vahvisti joulukuussa 2010 antamansa pidätysmääräyksen.

Ilmoitettuaan päätöksensä, jota 5 tuomaria puolsi ja 2 vastusti, tuomioistuin yllätti monet tarkkailijat myöntämällä Assangen asianajajille mahdollisuuden riitauttaa päätös. Vastaava harvinainen mahdollisuus tunnetun henkilön luovuttamisen uudelleenharkintaan myönnettiin yli kymmenen vuotta sitten myös Chilen entisen diktaattorin Augusto Pinochetin tapauksessa.

Päätös tuli lähes päivälleen kaksi vuotta sotamies Bradley Manningin pidätyksestä Irakissa. Häntä epäillään satojentuhansien salaisiksi julistettujen Yhdysvaltain hallituksen asiakirjojien vuotamisesta Wikileaksille.

Nämä tapaukset muistuttavat siitä, että väärinkäytösten ilmiantajat joutuvat liian usein kärsimään, kun sen sijaan sotarikolliset päästetaan vapaiksi.

Assangea ei ole syytetty mistään rikoksesta, mutta hän on ollut kotiarestissa Englannissa lähes kaksi vuotta siitä kun ruotsalainen syyttäjä (ei siis tuomari) antoi “eurooppalaisen pidätysmääräyksen”. Syyttäjä, joka tahtoisi kuulustella Assangea, epäilee häntä raiskauksesta, laittomasta pakottamisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta. Assange tarjoutui ruotsalaisten viranomaisten kuulusteltavaksi Ruotsin Lontoon suurlähetystössä tai Scotland Yardissa, mutta tähän ei suostuttu.

Assange ja hänen tukijansa väittävät pidätysmääräyksen johtuvan siitä, että Yhdysvaltain hallitus aikoo vangita tai jopa teloittaa hänet ja sulkea Wikileaksin. Huhtikuussa 2010 Wikileaks julkaisi Yhdysvaltain armeijan videon otsikolla “Collateral Murder”, jossa kuvataan miten Apache-helikopterin sotilasyksikkö tappaa ainakin 12 irakilaista siviiliä, mukaan luettuna Reutersin kameramies ja hänen kuljettajansa. Heinäkuussa 2010 Wikileaks julkaisi “sotapäiväkirjat” eli kymmeniä tuhansia Yhdysvaltain sotilaallisia raportteja, joista Afganistanin väkivaltaisen miehityksen laajuus, siviilien kuolemien sekä ja todennäköisten sotarikosten mittakaava käyvät ilmi. Viikko tämän jälkeen seurasi Ruotsin pidätysmääräys.
Niin monet julkisuuden henkilöt ovat vaatineet Assangen murhaamista, että on jopa luotu erillinen verkkosivusto missä uhkaukset luetellaan. Entinen Arkansasin kuvernööri, presidenttiehdokas ja Fox Newsin kommentaattori Mike Huckabee sanoi, että Assangelle ”mikään tahansa muu rangaistus kuin kuolemanrangaistus olisi liian lievä”. Kuuluisa konservatiivi Bill Kristol kysyi:

”Miksi emme voi käyttää tiedusteluresurssejamme Julian Assangen ja hänen avustajiennsa häiritsemiseen, sieppaamiseen tai neutraloimiseen missä tahansa he sitten liikkuvatkin?”

Oikeiston ideologien tappouhkaukset ovat asia erikseen. Luovuttamisen aiheuttama suurin huolenaihe on se, että Ruotsi sitten puolestaan luovuttaisi Assangen Yhdysvaltoihin. Wikileaksin julkaisema “Global Intelligence Files”-kokoelma, joka muodostuu n. 5 miljoonasta texasilaisen yksityisen Stratfor-nimisen tiedustelufirman sähköpostiviestistä, sisältää kyseisen yrityksen varajohtajan Fred Burtonin 26. tammikuuta 2011 kirjoittaman viestin, missä Burton toteaa:

“Ei julk. – Meillä on sinetöity syyte Assangea vastaan. Pitäkää se salassa.”

Jos syyte on annettu salassa, niin Assange voitaisiin sillä perusteella pian viedä Ruotsista Yhdysvaltoihin pidätettäväksi. Häntä vastaan saatettaisiin nostaa vakoilusyyte (Obaman hallinto on jo vedonnut vakoilulakiin useampia kertoja kuin kaikki aiemmat Yhdysvaltain hallinnot yhteensä), hänelle voitaiiin langeta elinkautinen vankilatuomio tai kuolemantuomio.
Englanti on tarkka luovuttamispyyntöjen kanssa, kuten tunnetusti osoittautui silloin, kun espanjalainen tuomari Baltasar Garzon asetti Chilen entistä diktaattoria Pinochetia syytteeseen hänen vuosina 1973-1990 toimeenpanemistaan kidutuksista. Garzonin syytteeseen nojaten Pinochet pidätettiin vuonna 1998 hänen ollessaan matkalla Lontoossa. 16 kuukautta kestäneiden kuulusteluiden jälkeen brittiläinen tuomioistuin päätti lopulta, että Pinochet voidaan luovuttaa Espanjaan. Britannian hallitus kuitenkin puuttui asiaan, ohitti tuomioistuimen päätöksen ja antoi Pinochetille mahdollisuuden palata Chileen.
Garzon, joka perustaa toimintansa universaalisen tuomiovallan aatteeseen, tunnetaan maailmalla ihmisoikeustapausten tuomarina. Hän nosti mm. syytteen Osama bin Ladenia vastaan syyskuun 11. päivän iskuista ja on myös pyrkinyt todistamaan Yhdysvaltain väärinkäytökset Guantánamo Bayn vankilassa. Kun Garzon alkoi tutkia Espanjaa 40 vuotta hallinneen kenraali Francisco Francon aikaisen fasistisen hallituksen väärinkäytöksiä, hän joutui Espanjan oikeiston hampaisiin. Käytännössä se on johtanut hänen tuomariuransa päättymiseen vuoden 2012 alusta alkaen.
Tuomari Garzon ja Julian Assange ovat käyneet vakiintuneen vallan kuten julkishallinnon, armeijan ja suuryritysten kimppuun. Tästä samasta myös Bradley Manningia syytetään. Näiden ihmisten elämä on eri tavoin ikuisesti muuttunut. Heidän maineensa on turmeltu, heidän uransa ja vapautensa on mennyttä.
Tällä viikolla Hillary Clinton tekee ensimmäistä kertaa moneen vuoteen virallisen vierailun Ruotsiin. Miksi? Mikä on Yhdysvaltain hallituksen rooli Assangen tapauksessa? Tämän viikon tapahtumat osoittavat, että kansalaisilla on oikeus saada tietää ja että väärinkäytösten ilmiantajia on suojeltava.

* journalisti, Democracy Now-verkkosaitin toimittaja. Tämä artikkeli on ilmestynyt mm. saitilla TruthDig.org.

Tervehdys,

Friends of WikiLeaks (FoWL) liikettä tukien, on Twitteriin perustettu tili:

@FinFoWL
https://twitter.com/#/finfowl

Tervetuloa mukaan seuraamaan.

RT-kanavan toimittaja Laura Emmett haastattelee Julian Assangea. Haastattelun aiheet:

• tilanne Egyptissä ja Libyassa;

• Facebook, Google ja Yahoo tekevät työtä ilmaiseksi USA:n tiedustelupalvelulle;

• Iso-Britannia toimii erinäisten oligarkkien turvasatamana;

• Guatanamoa koskevien Wiki-vuotojen ajoitus;

• The Guardian ja New York Times toimittavat Wiki-vuotoja tavalla, joka estää totuutta tulemasta julki;

• Assangen oma tilanne USA:n painostaessa eri maita luovuttamaan häntä;

• Huonoista medioista johtuva tietämättömyys;

Hastattelu julkaistiin 2.5. Assangen kommenteista on ollut uutisia mm. Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä ja Iltalehdessä.

Video: Hannu Makarainen via FreejamTV

Related sites:

http:/www.wikileaks.fi

http://effi.org

http://fifi.voima.fi

http://www.piraattipuolue.fi

http://www.kaapeli.fi/

Synopsis

Läckor av olika slag har länge förekommit, men aldrig tidigare har de
skötts lika målmedvetet som fallet Wikileaks. För första gången någonsin
existerar en organisation som specialiserar sig på att få ut information
som andra parter vill hålla hemlig. Linjedragningarna är ändå svåra.
Wikileaks har anklagats för att riskera livet på militära källor, men
nomineras samtidigt för Nobels fredspris. Hur fri får information
egentligen vara?

Fritt inträde & alla välkomna!
Folkets Bildningsförbund
Hagsgatan 12
20540 Åbo
Kontakt Jonas Ahlskog, fbf vid kaapeli.fi

Demokratia on ollut taistelua julkisuusperiaatteen puolesta itse- ja harvainvaltiaiden salailupolitiikkaa vastaan. Yhteiskunnan ja politiikan avoimuus nojaa julkisuusperiaatteeseen. Tämä periaate, ruotsiksi offentlighetsprincipen, sanoo että hallituksen kaikki asiakirjat ovat julkisia. Pohjanmaan poika Antti Chydenius sai Ruotsin eduskunnan hyväksymään sen vuonna 1766, siis jo ennen kuin USA:n perustuslaki sai kuuluisan ensimmäisen, mielipidevapautta koskevan lisäyksensä (1791).

Julkisuusperiaate jää kuitenkin käytännössä kovin heikoksi niin kauan kuin sille ei ole luotu yleismaailmallista perustaa. Valtiot ja ylikansalliset yhtiöt ovat taipuvaisia salamaan asiakirjansa etenkin keskinäisessä kanssakäymisessään, oli kyse sitten diplomatiasta, sodasta tai talouselämän kiemuroista. Valtiot eivät siis suinkaan aina noudata edes perustuslakeja.

Vuonna 2006 perustettu WikiLeaks on nerokkaasti pystynyt käyttämään internetiä ja luomaan perusteita maailmanlaajuiselle salailun vastustamiselle. Samalla se on rakentanut pohjaa yleismaailmalliselle julkisuudelle ja demokratialle. WikiLeaksiä tulee suojata ja viljellä kuin kaunista ja eksoottista kukkalajia.

Nyt on aika toimia globaalisti ja paikallisesti. Perustakaamme kansalaistoimikunta, joka tutkii ja esittää miten me Suomessa voimme parhaiten tukea avoimuutta ja WikiLeaksia.

Lisätietoja ja keskustelua, http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi
Yhteyshenkilö: Mikael Böök, book@kaapeli.fi, puh. 0445511324.

Siksi olemme myös  avanneet tämän  Assange Suomeen?-saitin tietojen ja ajatusten vaihdolle sekä keskustelulle.

Osuuskunta Katto-Menyn vuosikokous pidetään kuten aikaisempina vuosina osoitteessa Tallberginkatu 1 eli Helsingin Kaapelitehtaalla, kokoushuoneessa Käämi, D-rappu (alaspäin). Aika:  torstai 10.3. 2011 klo 18. Osuuskunnan hallituksen muodostivat v. 2010  Bert Bjarland, Mikael Böök, Sakari Eränen ja Teemu Lehto (pj.).  Yhteys tämän sivun ylläpitoon: assangesuomeen (ät) kaapeli.fi