Avoimuuden ja WikiLeaksin puolesta » jmantyla http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi Miten voimme tukea ja auttaa WikiLeaksiä, Julian Assangea ja Bradley Manningia? Mon, 27 Jul 2015 09:07:53 +0000 en hourly 1 http://wordpress.org/?v=3.1 Julian Assangea puolustettava http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?p=53 http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?p=53#comments Tue, 08 Mar 2011 10:20:53 +0000 jmantyla http://assangesuomeen.kaapeli.fi/?p=53 Lue loppuun →]]> Julian Assange ja Wikileaks ovat tehneet hyvää työtä sananvapauden ja
ihmisoikeuksien puolesta  paljastaessaan joukkomurhia ja
ympäristörikoksia, joita yritettiin salata diplomatian keinoin. Suomessa
on toimittava Assangen ja Wikileaksin puolustamiseksi.

Kansainvälinen toimittajajärjestö IFJ antoi 2. joulukuuta 2010
julkilausuman, jossa se asettui selkeästi, mutta ei kritiikittömästi
Julian Assangen ja Wikileaksin puolelle.

IFJ:n pääsihteeri Aidan White katsoi, ettei voida hyväksyä yrityksiä estää
ihmisten oikeutta saada tietoa. Wikileaks on tuonut julkisuuteen
yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää tietoa, jonka salassapidolle ei
ole perusteita. Samalla IFJ tervehti Wikileaksin päätöstä antaa aineistot
ammattijournalistien arvioitavaksi. Viime aikojen vuodot ovat tulleet
julki The Guardianin, New York Timesin, Der Spiegelin, Le Monden ja El
Paisin kautta.

Wikileaks on tervetullut ilmiö julkisuudessa. Julian Assangen vaino ja
yritykset sulkea Wikileaks muistuttavat Kiinan ja Egyptin nettisensuuria.
Yhdysvaltain Society of Professional Journalists -järjestön puheenjohtaja
Hagit Limor on verrannut Assangen kohtelua katolisen kirkon keskiaikaisiin
noitavainoihin. Jos Assange olisi Yhdysvaltain kansalainen, hän istuisi
kalterien takana vankilassa, sillä maassa ei ole lakisääteistä
lähdesuojaa.

Suomessa on uuden sananvapauslain ansiosta vahva lähdesuoja. Korkeimman
oikeuden ratkaisu 2004:30 (Sonera-kirja) laajensi sitä. Suomen maabrändi
paranisi, jos Wikileaks ja Julian Assange kutsuttaisiin tänne edellyttäen
lakien ja eettisten ohjeiden noudattamista.

Jos valtiovalta ei ole aloitteellinen, yksityiset kansalaisjärjestöt,
kuten SJL, voisivat ryhtyä toimiin Assangen puolustamiseksi.

Jorma Mäntylä
YTT
yliopistotutkija

]]> http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?feed=rss2&p=53 0 WikiLeaks ja Julian Assange Suomeen http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?p=51 http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?p=51#comments Tue, 08 Mar 2011 10:18:21 +0000 jmantyla http://assangesuomeen.kaapeli.fi/?p=51 Lue loppuun →]]> Professori Heikki Patomäki esitti tammikuussa, että Suomen pitäisi
puolustaa WikiLeaksin työtä ja tarjota Julian Assangelle turvapaikka (HS
13.1.2010). Ajatus on mitä kannatettavin, ja ainakin WikiLeaksille Suomi
voisi tarjota maailman parhaan kotipaikan.
Asiassa on erotettava kaksi puolta: Julian Assange -niminen henkilö sekä
WikiLeaks -järjestö. Virallisesti Assange on Ruotsissa syytteessä
seksuaalirikoksista. Syyteprosessi oli kummallinen, koska yksi syyttäjä
kerran luopui syytteistä, mutta tilalle asetettu toinen syyttäjä päättikin
jatkaa prosessia. Jos Assange näissä oloissa saapuisi Suomeen, häneen
sovellettaisiin yhteispohjoismaista pidätysmääräystä 15.2.2005 ja Assange
voitaisiin luovuttaa Ruotsiin. Pohjoismaiden välisessä luovuttamisessa
keskusviranomainen on sisäasiainministeriö, jolla on harkintavaltaa. Se
voi arvioida epäillyn rikoksen vakavuusastetta sekä tuomitun rangaistuksen
pituuteen ja kaksoisrangaistavuuteen liittyviä asioita. Tällöin
sisäasianministeri Anne Holmlund (kok.) voisi ratkaista Assangen kohtalon.
On toivottavaa, että Ruotsissa käynnistetty omituinen oikeustoimi Assangea
vastaan päätetään mahdollisimman pian.

Sen sijaan WikiLeaks-järjestön suhteen tilanne on selkeä. Julian Assange
oleskeli Ruotsissa, koska oletti monen muun tavoin sikäläisen lähdesuojan
olevan maailman paras. Tosiasiassa Suomessa on verkkojulkaisemisessa
Ruotsia parempi lähdesuoja, mahdollisesti maailman paras. Ruotsin
lähdesuojasta säädetään painovapauslaissa vuodelta 1949, ja sitä on
paikkailtu 1976 ja 1991. Sikäli Ruotsin lähdesuoja on parempi kuin Suomen,
että se on julkaisijan velvollisuus, kun Suomessa se on oikeus. Suomessa
julkaisija saa salata tietolähteensä, ellei mahdollinen rangaistus ole yli
kuusi vuotta vankeutta. Käytännössä rajan ylittävät vain murha, tappo ja
maanpetos.

Ruotsin lähdesuojalain ongelma on vanhentuneisuus. Se koskee
eksplisiittisesti painokirjoituksia. Ruotsin korkeimman oikeuden jäsen
Göran Lambertz on vaatinut uutta modernit viestintätekniikat kattavaa
sananvapauslainsäädäntöä.

Suomessa tällainen laki on. Nimittäin vuonna 2004 voimaan astunut
sananvapauslaki 460/2003 koskee myös verkkojulkaisemista. Lain 16§ on
selvä. Soveltamisesta on lisäksi merkittävä korkeimman oikeuden
ennakkoratkaisu 2004:30 (diaari R2003/614) eli nimimerkki Pekka Pelottoman
kirja Minne hävisivät Soneran rahat? Ratkaisussa lähdesuoja ulotettiin
perinteisiä lehtiä, radiota ja televisiota laajemmalle. Art House
-kustantamon toimitusjohtaja Heikki Haavikko sai pitää salassa, kuka tai
ketkä olivat nimimerkin Pekka Peloton takana.
Uuden sananvapauslain sekä KKO:n ratkaisun perusteella Suomessa on Ruotsia
parempi lähdesuoja verkkojulkaisemisessa. Voi olla, että
verkkojulkaisemisen lähdesuoja Suomessa on maailman paras.
WikiLekasin kaltaiselle organisaatiolle Suomi olisi turvallisin
mahdollinen kotipaikka.

JORMA MÄNTYLÄ

Artikkeli ilmestyi hiukan lyhennettynä Voima -lehdessä 1/2011.

]]> http://julkisuusperiaate.kaapeli.fi/?feed=rss2&p=51 0